Elämää varten

Elämää varten

”Koulu on tylsä paikka, jossa ei opi mitään elämästä.”

En ollut varmasti koulussa yksin mielipiteeni kanssa. En, vaikka opettajien yleisen sananparren mukaan opiskelemme elämää, ei koulua varten. Minulla oli aina vaikeuksia ymmärtää tämän fraasin merkitystä, vaikka joskus opiskelusta nautinkin.

Myöhemmin yliopistossa sain suurta tyydytystä etiikan kysymysten pyörittelystä ja poliittisten järjestelmien historiaan sukeltamisesta. Mutta opettiko yliopisto minulle mitään elämästä? Myöhemmin maisterinpaperi kourassani olin osa suurta joukkoa joka ei tiennyt, mitä tehdä seuraavaksi.

Suunnan puute oli yksi syistä, miksi matkustin Intiaan syventämään joogaopintojani. En tiennyt aivan mitä odottaa. Uuteen opinahjooni Shri Kaliin saapuessani hämmästyin huomatessani, että opiskelijoita ei jaettu eri ryhmiin. Sen sijaan kaikki ensikertalaisesta mestarijoogiin opiskelivat yhdessä. Tämä traditionaalisen pedagogiikan kulmakivi takasi sen, että oppimista tapahtui jatkuvasti ristiin opiskelijoiden välillä. Traditionaalinen koulukunta ymmärsi oppimisen toisin kuin mihin olin kouluvuosinani tottunut. Oppiminen maistui elämältä, enkä edes huomannut sen tapahtuvan.

Opettajamme Bhagavan ei myöskään uskonut taitojen ja tietojen mittaamiseen kokeilla ja tenteillä, kuten länsimaissa on tapana. ”Jos haluatte, voin järjestää teille kaiken maailman tenttejä. Mutta se ei opettaisi teille mitään elämästä”, hän usein totesi.

Traditionaalinen pedagogiikka tuotti huikeita tuloksia. Seuraavan vuoden aikana opin enemmän kuin seitsemänä vuotena yliopistossa yhteensä. Ja tällä kertaa en oppinut tietoja ja taitoja, joiden turvin voisin käydä intellektuaalista keskustelua tai voittaa väittelyssä.

Joogan avulla pääsin eroon pitkään vaivanneista lukoista kehossani. Tämä teki myös muutoksia mieleeni. Asanaharjoituksen mukanaan tuoma mielen tyyneys teki joogakirjallisuuden lukemisesta kiehtovaa ajanvietettä. Kaiken tämän myötä oli helppoa oppia päästämään irti, todella elämään vapaasti. Traditionaalisen joogan opintojen myötä oivalsin viimein, mitä tarkoittaa opiskella elämää varten.

Shaktan joogatunneilla käydään usein keskustelua joogan luonteesta ja siitä, mitä se kullekin meistä opettaa. Usein toteamme, että jooga on prosessi, jolla ei ole mitään tekemistä suorituksen kanssa. Opintoja voi suorittaa, mutta joogaa ei. Joogassa ei voi edes tulla hyväksi, sen enempää kuin elämässäkään! Ainoa merkityksellinen asia on elämän mielekkyys ja se, nautitko matkasta. Joogaa voikin hyvällä syyllä kutsua elämän tieteeksi.
 
 
 
Lue myös: Selkä kuntoon ylösalaisin roikkumalla
 
 

 
 
Otto Kronqvist opettaa joogaa ja asuu Helsingissä. Hän on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta ja sen jälkeen laajentanut perspektiiviään Shri Kali Ashramissa Etelä-Intiassa.

 
 
<< Takaisin blogiin