Suvi Hanste
Suvi on opiskellut Helsingin yliopistossa kirjallisuustiedettä, suomen kieltä ja folkloristiikkaa.
“Alusta alkaen shaktajoogasta tuli tunne, että tässä on jotakin: tämä tuntuu järkevältä ja on selkeä kokonaisuus. Se tunne sai minut käymään joogatunneilla ahkerasti. Positiiviset vaikutukset kehoon, mieleen ja koko elämään yllättivät! Myös se yllätti, että shaktajoogassa todella saa olla kokonainen, oma itsensä: Ulkoisia mittareita tai suorittamista ei tunneta. Luottamus siihen, että oma keho ja mieli kyllä tietävät, mikä on hyväksi itselle, on keskeisessä osassa asanaharjoitusta.”
Joogan myötä Suvi on kokenut konkreettisesti, miten kehon ja mielen kokonaisuus todella pystyy korjaamaan ja huoltamaan itseään. Halu ymmärtää shaktajoogaa syvemmältä sai hänet osallistumaan aluksi kaikille mahdollisille Shaktan intensiivikursseille ja myöhemmin opettajankoulutukseen.
“En osannut odottaa, että juuri jooga on se tekijä, joka tuo yhteen elämän eri osa-alueet kokonaisuudeksi. Erillään olleet palaset ovat löytäneet paikkansa aivan itsestään. Nyt ymmärrän esimerkiksi sen, miksi vaikkapa metsässä ollessa tai merenrannalla istuskellessa on niin hyvä, rentoutunut ja rauhallinen olo. Keho ja mieli, aivan samoin kuten joogamatolla hengitys, löytävät luonnolliset rytminsä. Yhteys luontoon on samanlainen asia, kuin yhteys itseen joogaharjoituksessa.”
Päivätyö kustannustoimittajana on käytännössä hyvin pitkälti istumatyötä näyttöpäätteellä, joten keho jää siinä sivuosaan. Asanaharjoituksessa sen sijaan keho on se, jonka kautta koetaan ja opitaan ikään kuin kehon ja mielen ergonomiaa: siis luonnollista ja rentoa, eheää tapaa olla omana itsenään.
“Kun osaa rentoutua ja olla oma itsensä joogamatolla, sama olemisen tapa siirtyy myös joogasalin ulkopuolelle. Olen oppinut kuuntelemaan itseäni, kuuntelemaan kehoa ja kuulemaan oman ääneni paremmin. Näin olen oppinut kunnioittamaan ja arvostamaan itseäni enemmän. Sen ymmärryksen kautta myös arvostus toisia ihmisiä kohtaan on kasvanut: jokaisella on oma polkunsa kuljettavana, ja niinpä myös joogassa on kuljettava oma tiensä – jonkun toisen tietä ei voi astella. Kaikki opiskeltu tieto muuttuu ymmärrykseksi siinä vaiheessa, kun se tulee osaksi itseä, ja vasta sitten sitä voi jakaa muille. Joogan ohjaaminen on yksi, tärkeä askel omalla joogapolullani.”
