Maija Paunu
Ennen kuin Maija löysi tiensä Shaktalle, hän vietti suuren osan ajastaan metsissä ja meren rannalla, luonnon syklejä kuunnellen. Maijalle alkoi hiljalleen hahmottua maailmasta näkemys, joka poikkesi olennaisesti valtavirrasta.
“En löytänyt vielä sanoja kokemalleni, saati vastauksia sen aikaisista opinnoistani yliopistolla. En vielä tiennyt, että se mitä etsin – kokonainen maailmankuva – on juuri se, mihin jooga pohjautuu.”
Maija jatkoi tutkimuksia enimmäkseen taiteen keinoin. Eräässä teatteriproduktiossa hän tapasi yhden Shaktan opettajista. Tämä vakuutti pitämällään rentoutumisharjoituksella siitä, että tässä on jotain, mikä menee ytimeen.
“Shaktan tutustumisjaksolla ymmärsin nopeasti, että olin osunut kultasuoneen. Joogaharjoituksen ja opettajankoulutuksen myötä tuo kokonainen, terve tapa olla tuli entistä todemmaksi.”
Joogamatolta noustuaan ja silmät avattuaan Maija näki maailman monet värit ja sävyt entistä kirkkaampina. Tässä elävässä maailmankaikkeudessa riittää Maijalle ihmettelemistä. Ja mikäpä parempaa kuin tehdä sitä yhdessä muiden kanssa, perinteen silmin, joka on tutkinut ja juhlistanut sitä jo esivanhempiemme ajoista lähtien.
“Harjoitus ei ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista, ja olen myös ajanut useasti karille. Sitä suuremmalla syyllä koen tarvetta jatkaa joogaa eteenpäin. Seuraava askel tuntuukin nyt olevan opettaa sitä, mitä olen itse oppinut.”
Matka joogan parissa on kaiken kaikkiaan ollut Maijalle mullistava.
“En enää pidä itseäni erillisenä maailmasta ympärilläni. Olen oivaltanut, että vain oleminen ja hengittäminen on itsessään luovaa, ja luonto kumpuaa minusta sisältä.”