Otto Kronqvist
Otto on ennen joogaopintojaan valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta. Käytännöllisen filosofian ja poliittisen historian opinnot opettivat paljon, mutta eivät täysin tyydyttäneet hänen tiedonjanoaan. Kokonaisvaltaisen ja aidosti käytännöllisen filosofisen systeemin etsintä johdatti Oton viimein Intiaan. Matkusteltuaan pitkään ympäri Etelä-Aasiaa, hän päätti jatkaa filosofian opintojaan joogan parissa Ācārya Bhagavan Shri Shanmukhan opastuksessa.
– Tulin joogan pariin avoimin mielin ja hyvin pian huomasin, miten kokonaisvaltaista opetus olikaan. Joogaa ei lähestytty vain venyttelynä tai jumppana vaan sen nähtiin antavan toimivia välineitä olla oma itsensä ja elää hyvin. Uuden ajan länsimainen filosofia perustuu enimmäkseen käsitteiden erotteluun ja kysymysten analysointiin todellisen käytännön loistaessa poissaolollaan. Tämä on aina häirinnyt minua, koska haluan filosofian myös antavan välineitä onnellisen elämän salojen löytämiseen.
Uudella ajalla filosofian ja tieteen taustaoletukseksi on vakiintunut käsitys ruumiin ja mielen erillisyydestä. Tämä tiedostamaton käsitys ohjasi pitkään myös Oton ajattelua.
– Juuri joogan kautta ymmärsin, miten virheellinen käsitys ruumiin ja mielen erillisyydestä onkaan. Oivallus saattaa kuulostaa yksinkertaiselta ja sitä se todellisuudessa onkin. Mutta omassa elämässäni olen kokenut sen käänteentekevänä mielenmuutoksena.
Joogaopinnot opettivat, että osiin jaettu ihminen on verrattaen uusi keksintö. Muinaisissa traditiossa on aina katsottu kokonaisuuksia osien sijaan.
– Olin totta puhuen aika ällikällä lyöty, kun Bhagavan, intialainen joogamestari, pystyi kertomaan minulle, millaiset tieteenhistorialliset kehityskulut ovat johtaneet nykyisiin ajattelutapoihin. Ehkäpä nyt on aika kääntää kehityksen suunta kohti kokonaisvaltaisempaa tapaa hahmottaa itsemme ja ympäristömme.