Meditaatio – tila ilman tekniikkaa
Toisinaan meidän joogaopettajia pyritään kuvaamaan shaktajoogan suhdetta meditaatioon. Tämä ei ole ihan yksinkertainen tehtävä, sillä joogassa meditaatiota kuvaamaan käytettävä sana “dhyana” on meditaatiota ilman tekniikkaa. Enemmänkin sanassa “dhyana” oleva sanskritin juuri “dhi” viittaa tietyynlaiseen näkemykseen.
Millaista voisi olla meditaatio ilman tavoitetta?
Jos meditaatiota lähestyy tekniikkana tai päämääränä, syntyy jännite: yritämme saavuttaa jotakin. Suoritusvapaalla alueella tehtävä jooga tähtää kuitenkin tekemisen vastakohtaan: rentoutumiseen ja irtipäästämiseen. Shakta-traditiossa nähdään, että asana- ja pranayamaharjoitusten tehtävä on opettaa rentoutumisen taitoa. Kun elimistö on säännöllisen harjoituksen myötä tasapainossa, koko näkemyksemme elämään voi muuttua.
Meditaatio ilman tekniikkaa
Shaktajoogassa meditaatio ei rakennu menetelmien varaan. Meidän joogatunneolla ei siis tarvitse visualisoida, laskea hengityksiä tai kontrolloida ajatuksia. Riittää, että asetut joogamatolla ja annat itsellesi tilaa soljua harjoituksen mukana. Monet kertovat, miten jo ensimmäisten harjoitusten aikana joogamatolla tapahtuu jotain hyvin meditatiivista – ilman suorittamista ja nimenomaan irtipäästämisen kautta.
Meditaatio osana arkea – hiljaisuus ei ole paikka
Meditaatio ei vaadi erityistä aikaa tai tilaa. Se voi syntyä keittiössä, kävelyllä, hengityksessä. Kun annamme hetken olla, kuten se on, olemme jo harjoituksessa. Shaktajoogan mukaan meditaatio ei ole jotain, jonka aloitat – vaan jotain, johon voit palata missä ja milloin tahansa.
Mitä tiede sanoo meditaatiosta?
Harvard-lääkäri Herbert Benson toi 1970-luvulla moderniin länsimaiseen lääketieteeseen käsitteen relaxation response. Se viittaa stressireaktion vastavoimaan, joka kytkeytyy päälle rentouttavan liikkeen ja hengityksen tauhoittamisen kautta.
Bensonin tutkimukset osoittivat, että jo muutaman minuutin säännöllinen harjoitus laskee verenpainetta, rauhoittaa hermostoa ja aktivoi palautumista edistäviä geenejä.
Istuen tehtävän meditaation hyödyt ovat Bensonin mukaan aikalailla samanlaiset kuin rentouttavan liikkeen. Rentouttava jooga onkin yhdistetty stressihormonien laskuun, sykevälivaihtelun paranemiseen ja aivojen plastisuuden kasvuun. Vaikutus ei siis ole vain kokemuksellinen, vaan mitattavissa myös tieteen keinoin.
👉 Tutustu tutkimukseen meditaation hyödyistä (PubMed)
Yhteenveto – Meditaatio Shaktan näkökulmasta
- 🧘 Meditaatio ei ole suoritus, vaan irtipäästämisen ja rentoutumisen kulttuurin tulos.
- 🧘 Meditaatio syntyy hyväksynnästä, ei hallinnasta
- 🧘 Shaktajooga ei sisällä meditaatiota, vaan se on yhteenlimittynyt harjoituksen kanssa
- 🧘 Harjoitus tehdään joogamatolla, mutta kantaa arjessa
- 🧘 Meditaatio voi alkaa vasta, kun emme enää yritä hallita sen taustalla olevaa prosessia
Kutsu hiljaisuuteen
👉 Osallistu kurssille tai retriittiin
Usein kysyttyä – Meditaatio
Mitä tarkoitetaan meditaatiolla ilman tekniikkaa?
Se tarkoittaa meditaatiota, joka syntyy ajan myötä kun opimme rentoutumaan ja päästämään irti.
Tarvitseeko meditaatiota varten istua tietyssä asennossa?
Ei tarvitse. Shaktajoogassa keho saa olla sellaisena kuin se on ja asanaharjoituksessa kehitetään hellävaroen koko elimistön toimintaa.
Voiko meditaatio onnistua, jos mieli ei hiljene?
Kyllä. Meditaatio, tai "dhyana" kuten sitä joogassa kutsutaan, ei ole alunperin viitannut mielen hallintaan. Sen sijaan se on tietynlainen tapa nähdä, joka kehittyy ajan myötä harjoituksen ohessa.
Onko shaktajoogassa erillisiä meditaatioharjoituksia?
Shaktajoogassa meditaatio ei ole erillinen osa, vaan koko harjoitus on meditaatiota. Asanat ja hengitys virtaavat yhteen – ilman erottelua.
Voiko meditaatiota harjoittaa arjessa?
Kyllä. Meditaation tila ei vaadi erityistä hetkeä. Se on enemmänkin tietynlainen olemisen tapa, joka näyttäytyy toisinaan yllättävissäkin tilanteissa.
Miten meditaatio eroaa rentoutumisesta?
Rentoutuminen voi olla kehon ja mielen palautumista. Meditaatio on tietoisuuden tila. Shaktajoogassa nämä liittyvät keskeisellä tavalla toisiinsa ja rentoutumisen oppiminen kehittää taitoa olla meditaatiossa.
Mitä jos meditaatio tuntuu epämiellyttävältä tai levottomalta?
Se on sallittua. Meditaatio ei ole aina rauhaa. Joskus omassa rauhassa oleminen joogamatolla tuo esiin sen, mitä olemme sivuuttaneet. Myös se saa nousta esille ja harjoitus opettaa suhtautumaan mielen esiin nostamiin muistoihin ja tunnelmiin lempeydellä, ilman väistämistä.
Onko meditaatiosta tutkittua hyötyä?
Kyllä. Meditaation on todettu vaikuttavan positiivisesti stressiin, keskittymiseen ja hermostolliseen tasapainoon.
Miksi shaktajoogassa meditaatio on keskiössä?
Joogaperinteessä ihmisen terveys nähdään tasapainon kautta. Shaktajoogassa nähdään, että meditaatio kehittyy, kun elimistömme toiminnot asettuvat tasapainnoon. Harjoitus on tässä prosessissa joogin paras liittolainen.
