Pete Ruikka

Pete Ruikka

Pete on lähes koko ikänsä tutkinut ihmiselämää rullalautailun kautta. Harrastus muuttui vuosien varrella elämäntavaksi ja vei ympäri maailmaa. Samalla hän teki alalla töitä sen kaupallisella puolella. 14 vuoden jälkeen oli kuitenkin aika vaihtaa maisemaa ja löytää elämään jotain muuta sisältöä kuin kaupallisen maailman alati toistuvat myynti- ja ostosyklit.

Joogamaailmaan Peten tutustutti joitakin vuosia sitten hänen elämänkumppaninsa, joka oli jo kerennyt syventymään hieman aiheeseen. Ensimmäinen joogakoulu johon hänet tutustutettiin, oli Shakta. Vähintäänkin mielenkiintoiseksi osoittatuneen tutustumisjakson jälkeen tie vei kuitenkin pienelle ympäriajolle tutkimaan Suomen muutakin joogatarjontaa. Parin vuoden kierroksen jälkeen oli kuitenkin edessä paluu lähtöruutuun Shaktalle ja suoraan opettajakoulutukseen.

“Olin jo ennen ensimmäistäkään joogatuntia saanut päähäni, että minun tulisi löytää jotain “aitoa ja alkuperäistä” opetusta – mikä tahansa venyttely ei kelvannut. Shaktalla koin jo ensimmäisten tuntien aikana, miten kiireinen ja stressaantunut keho ja mieli hiljeni. Kokemus oli ällistyttävä, ja oli vaikea selittää itselle miten tämä oli mahdollista. Uteliaisuus vei kuitenkin pienelle kierrokselle muihin joogakouluihin. Pitihän se nähdä millaista jooga onkaan tarjolla.”

Asanaharjoitus muuttui hyvin pian päivittäiseksi, mutta Petestä tuntui aina siltä, että harjoituksista puuttui jotain.

“Löytämäni harjoitukset olivat usein joko liian rankkoja tai niiden tekemisestä puuttui pointti. On vaikea tehdä harjoitusta, mihin ei luota tai jota ei ymmärrä”.

Lopulta Maailmanpuu podcastin kuuntelu käänsi kurssin, ja suunnaksi muodostoi Shaktan opettajankoulutus.

“Vihdoin löysin paikan, jossa joogasta puhuttiin aivan toisella tavalla kuin muualla. Juuri tätä olin etsinyt! Vaikka opettajankoulutuksessa ja Shaktan saleissa matolla ollessani tiesin olevani oikeassa paikassa, päivittäisten shaktajoogaharjoitusten vaikutukset hämmästyttivät silti. Harjoitus tuntui selkeyttävän sitä, miten elämääni katson ja koen. Olin pitkään kokenut, että elämässäni olisi tilaa uusiutumiselle ja nyt siihen löytyi oiva työkalu.”

Opettajankoulutus herätti Petessä tiedonjanon ja suuren innon opiskella lisää.

“Opekoulutusta kai kuvaa parhaiten se, että välillä sai vastauksia kysymyksiin, joiden olemassaolosta en ollut edes tietoinen. Vastaukset käänsivät elämääni merkityksellisempään suuntaan. Pitkästä aikaa uusien asioiden oppiminen tuntui luonnolliselta, mukavalta ja soljuvalta. Uskon, että joogatuntien ohjaaminen avaa taas osaltaan uuden oven tämän joogaperinteen tutkimiseen.”